maanantai 14. marraskuuta 2011

Puhdistusmaitoa ja mansikkaista suihkugeeliä!

Kerron tässä parista tuotteesta, jotka hankin jo toisen Hukilaugirlsin mainitsemilta Kauneusmessuilta. Ensin kerron jojobaa ja sheavoita sisältävästä Lavera Basis Sensitiv 2 in 1 -puhdistusmaidosta, joka on tähän mennessä paras luonnonkosmetiikkaa olevista puhdistusmaidoista, joita olen kokeillut (olen kokeillut tähän mennessä kolmen eri muun luonnonkosmetiikkamerkin puhdistusmaitoa). 

Laveran Basis Sensitiv 2 in 1 -puhdistusmaito sopii erinomaisesti herkälle ja punaisuuteen taipuvaiselle iholleni, ja sillä voi pestä niin kasvojen kuin silmienkin meikit. Itse suosin kasvojenpuhdistusaineita, jotka puhdistavat koko naaman silmämeikkeineen niin, ettei tarvitse käyttää yhtä tuotetta enempää kasvojen pesuun. Tuotteessa on myös miellyttävä koostumus. Se ei ole lirua, vaan mukavan voidemaista. Se pesee meikit hyvin ja jättää miellyttävän tunteen kasvoille. Miellyttävä onkin mielestäni paras sana kuvaamaan tätä puhdistusmaitoa :) Voisin ehdottomasti ostaa tätä tuotetta jatkossakin.
Toisena kehuskelen jo toisen Hukilaugirlsin mainitsemaa Blueberry Livingin -mansikkasuihkugeeliä. Tuote sopii niin ikään herkälle iholleni, ja siinä on hyvin, hyvin mieto mansikan tuoksu. Koostumus näyttää hiukan mansikkakiisseliltä. Geeli pesee hyvin, eikä jätä ihoa, ainakaan minun ihoani, lainkaan kuivaksi, eikä muutenkaan ärsytä ihoani millään tavalla toisin kuin monet muut suihkugeelit- ja saippuat. Tykkään! Tuote on ollut riittoisaa. Ihan pieni tilkka riittää yhteen pesuun, paitsi minulla sitä kyllä lurahtaa joka kerta purkista vähän liikaa. Sitä myös suositellaan käytettäväksi pesusienen kanssa, mutta minä olen käyttänyt ihan ilman. Varmaan siksi, koska en omista pesusientä! Pitäisi ehkä hankkia. (Mitäs kokemuksia toisella Hukilaugirsillä tuotteesta on?) Ihastuin tähän suihkugeeliin sen verran, että uskon ostavani sitä vielä uudelleenkin.

Tuotesarjan purnukat voisivat olla ehkä hiukan houkuttelevamman näköisiä (ovat aika pelkistetyn näköisiä), vaikka sisältöhän on tietenkin se tärkein :) Saimme kuulla kehitysehdotuksen putilon ulkonäöstä yhteiseltä ystävältämmekin, kun esittelimme hänelle tuotetta. Haluaisin kokeilla vielä sarjan mansikkavartalovoidetta. Siinä oli messuilla kokeiltaessa paljon voimakkaampi ja makeampi mansikan tuoksu kuin tässä suihkugeelissä. Nam! Sitä siis joskus kokeiluun!
 

torstai 27. lokakuuta 2011

Kauneusmessuista messuamista!

Heippa kaikille kosmetiikkahirmuille!

Hukilaugirlsit kävivät yhdessä viime viikonlopun Kauneusmessuilla. Tarkemmin sanottuna porhalsimme paikalle lauantaina heti avaamisaikaan, sillä meidän oli tarkoitus talkoilla iltapäivällä tyttöporukalla ystävättäremme puutarhassa. (Siitä tulikin eeppisen dionysinen iltapäivä/ilta, joka päättyi levottomien LP-levyjen kuunteluun ja Lempeän Lauhkean Luostari-Letukan Luomu-Liköörin Lipittelyyn vai miten emäntämme asian sanoiksi pukikaan..) No mutta; nyt asiaan!


Tässä toisen Hukilautytön ostokset luonnonkosmetiikkapuolelta. (lisäksi hamstrasin erään Zoyan kynsilakan ja pari kynsikiekkojutskaa täynnä ihkuglitteriä, joilla toivon saavani aikaan Charming Nails-henkiset keratiinilevyt nakkisormiani koristamaan).

Ostoskoriin tungin ensimmäiseksi Laveran irtopuuterin, joka vaikuttaa ensikokeilun jälkeen ihanan silkkiseltä. Mieleni tekevi jatkossa ostaa myös Laveran Majestic Violet-luomivärisävy mutta nyt pysyin pöksyissäni ja ostin vain tämän yhden tuotteen Laveran tiskiltä. Koitin kovasti kuikuilla standiltä Karkkipäivän Sannia mutta ostoshetkellä häntä ei vielä näkynyt. Myöhemmässä vaiheessa näinkin tämän herttaisen ilmestyksen laveraamassa lavastusta jonkun asiakkaan nuopeliin, joten en siinä vaiheessa viitsinyt mennä repimään häntä hihasta kun hän paiski hommia. Ihastuin Laveralta kylkiäiseksi saamaani pygmishampooputeliin, jossa on sarjan Rose Milk Shampoota. Ihana pikku kosmetiikkakääpiö! Tuote sopii kuulemma käsitellyille ja kuiville hiuksille ja se pääseekin viikonloppuna testikäyttöön. Olenhan jo Laveran Mango Milk-fani.

Blueberry Livingin ständiltä kaappasin mukaan tarjouksessa (tällöin 5 euroa, suositus ovh kotisivujensa mukaan 11,90 egeä) olleen mansikkasuihkugeelin. Saman sarjan body lotion kiinnosti myös kovasti mutta ajattelin että tällä kertaa tämä saa riittää. Kotimaista on kiva tukea!

Itselleni entuudestaan vain nimeltä tuttu, myöskin kotimainen, Lily Alexandra erottui edukseen kaunein, tyylikkäin hopeaputelein. Tuotteita esitellyt Lily Alexandran ständin valtiatar kertoi into piukkana tuotteiden ominaisuuksista ja antoi kokeilla seerumia. Juuri seerumin nopsa imeytyvyys ja ihana tunne kämmenellä sekä hyvä messutarjous (neljä tuotetta seerumin hinnalla, yhteensä 45 euroa)avitti lompakkoani avaamaan nyörinsä ja hupsanhei, yhtäkkiä olinkin neljän sarjan tuotteen onnellinen omistaja. Olen jo aloittanut näiden käytön ja näistä, kuten muistakin tässä postauksessa mainitsemistani tuotteista, tulee jatkossa arvostelut kunhan olen rauhassa ehtinyt niihin tutustua. Ensivaikutelma on kuitenkin tähän mennessä positiivinen.

Sitten dentaalihygieniaa varten ostin Frantsilan Luonnon Hammastahnan fluorilla. Tämä on ihanan raikas, ei ärjyn vahvaa listeriiniliisteriä lainkaan, vaan lempeän mutta silti raikastavan tuntuinen tahna. Tämä sisältää kotimaisia, luonnonmukaisesti viljeltyjä yrttejä ja sen seitsemän kukkauutetta ja lisäksi fluoria ja ksylitolia. Itse koen fluorin sen verran tärkeäksi osaksi hammastahnan funktiota, että olen iloinen siitä, että tämä tahna sisältää kyseistä hammastrollaajien pelotinta. Tykkään, tätä tiedän jo nyt ostavani jatkossakin!

Sitten kävin nuuhkimassa Klockargårdenin ihanuuksia ja mukaani tarttui kertakaikkisen huumaavan tuoksuinen joulusaippua. Tämä tuoksuu niin marttawendelinjoululle, että oksat pois! Kertakaikkisen hurmaava kanelikardemummaglögisinfonia suoraan sieraimiini!



Mitäs muuta puuhasimmekaan messuilla...kävimme myös kuuntelemassa Noora "Kemikaalicocktail" Shinglerin haastattelua ja nuuskimme myös hieman menoa Terveysmessujen puolella. Oli hämmentävää huomata, kuinka moni mielestäni pikemminkin kosmetiikkaosastolle kuulunut yrittäjä oli Terveyspuolella. Ihan harmitti kun vasta jälkikäteen huomasi kuinka monta näytteillepanijaa silläkin puolella oli, joihin olisi tehnyt mieli tutustua paremmin mutta joihin ajanpuutteen vuoksi ei oikein voinut supersyventyä. Vaikkapa kiinnostavan tuntuinen Herb Basics, miksi ihmeessä he olivat terveyspuolella? Kamoon, luomu-thaisaippuaa, onhan se psyykkeelle hyvä homma mutta vartalolle varsinkin!

Ai niin, ja oli messuilla myös muotipuoli mutta kiesus miten plääh se jotenkin oli. Ainoa osasto, joka edes hieman siellä kiinnosti, oli Globe Hope. Minna Parikan kenkiä olisin voinut tutkia, jos olisin sen ständin jossain bongannut. Kyllä kosmetiikkapuoli kiinnosti paaaaaaaaaljon enemmän!:)

Kävikö joku lukijoistamme messuilla? Ostitteko jotain? Jäittekö kaipaamaan jotain merkkiä, joka ei nyt ollut messuilla esillä?

tiistai 11. lokakuuta 2011

Laveran maukasta mangohiushoitoa värjätyille kutreille

Jos joku teistä on pettynyt aiempiin luonnonkosmisshampookokeiluihinsa, niin kannustan teitä tutustumaan Laveran vihreisiin puteleihin. Itse olen rakastunut mangosarjan tuotteisiin, vaikkei minulla tällä hetkellä olekaan varsinaisesti värjättyä tukkaa - kylläkin latvoista vaalennetut, runsaat ja helposti rasvoittuvat hiukset.

Mangon maukkautta mohikaanillesi!


Erityisesti shampoo tuoksuu mielettömän herkulliselta. Jos muistatte Arlan persikkajogurtin (mitä ei enää kaupoista saa, yhyy ysärijogurttilempparini!) niin tässä on paljon samaa tuoksua, vaan hiukan vähemmän kermaisena ja paljon intensiivisempänä. Pesun ja hoidon jälkeen hiukset tuoksuvat hotelliaamiaisen hedelmäosastolta, nomnom!

Shampoon läpinäkyvähkö koostumus on jännän geelimäinen, se luikahtaa pullon suusta ulos. Se ei vaahtoa mitenkään mielettömästi, vaan juuri sopivasti. Myös hoitsikka hoitaa tehtävänsä hyvin.

Laveran hiustuotteet eivät ymmärtääkseni ole täysin ekosertifioituja, vaan tuotteissa on myös joitakin synteettisiä ainesosia. Ainakin tuotteiden toimivuuden kannalta tämä epäpyhä liitto tuntuu olevan oikein jees mutta harmi sinänsä, että ekosinetti jää täysin saamatta. Itse ostin omat Laverani Ruohonjuuresta mutta niitä löytyy muualtakin, esim täältä, jossa molemmille tuotteille on lätkäisty hinnaksi 12,90.

Nyt täytyykin heti lähteä pesemään lettiä. Tuli niin kova mangonhaisteluhimotus!

Kuvat: Lavera.com. Kuvan superhieno muokkaus: Hukilaugirls.

perjantai 7. lokakuuta 2011

L'Occitane en Provence: pulleita pioneja!

Ihastuin (tai siis sieraimeni ihastuivat) kesällä L'Occitanen hurmaavaan pionisarjaan. Ostin Mannerheimintien loxiputiikista pionintuoksuisen body lotionin, suihkugeelin sekä eau de toiletten. Kaupan päällisiksi sain upean kangaspionin hiuskoristeeksi, joten hippeilin kaupasta kunnon san fransiscotyyliin, ostoksistani iloisena.



Suihkugeeliä en enää omista sillä pioniperverssi äitini pölli sen. Oikeastaan hän ei varsinaisesti pyytänyt sitä minulta mutta hänen kokainistityyliin laajenneet silmänsä kertoivat sanoitta, että hän himoitsi kermaista suihkugeeliä saunaansa ;D Joten harjoitin floorafilantropismia lahjoittamalla sen hänelle.

Sheavoita ja viininrypäleuutetta sisältävä Body lotion/milk tuoksuu ihanalta ja on vartaloniholleni oikein sopiva, kevyehkö kosteuttaja. Jalkoihin kaipaisin lisäkosteutta mutta sitä varten luulen saman sarjan kermaisemman Beauty Creamin toimivan hyvin.

Pioni tuoksuu näissä tuotteissa huumaavan kukkealta, säilyttäen silti tietyn raikkauden.

Ainakaan omasta mielestäni se ei ole liian makea, vaan siinä on hieman ruohonraikkautta mukana. Ensituoksussa on L'Occitanen sivujen mukaan hiukan greippiä ja bergamottia, joten se selittänee osiltaan tuoksun kukkean raikkauden. Sydäntuoksussa on pionin lisäksi ruusua ja pohjatuoksussa aistii santelipuun ja valkoisen myskin pehmeyden. Tämä tuoksu tuo mieleeni kesäisen Helsingin, joten näin syyshämyssä on pionituoksun kautta ihana muistella pisamaisia poutapäiviä.

Hintaa 75 ml EdT-tuoksulla on 41,50, joten se on keskihintainen tuoksu. Ei ihan chanelhintahaarukkaa mutta ei myöskään budjetimpaa bodyshoppia. Tykkään kovasti! Ja oih, miten naisellinen, vaaleanpunainen pullo!

Päivän infoähkyyn pikkuista bonusta:

  • Tiesittekö, että pioni on japanilaisessa tatuointiperinteessä koi-kalan ja lohikäärmeen kanssa tyypillinen maskuliinisuutta ja jopa fatalistista hällä-väli-asennetta edustava symboli?
  • Euroopassa pioni puolestaan yhdistetään usein Neitsyt Mariaan tai kreikkalaisen lääketieteen jumalan, Asclepiuksen, oppilaaseen Paeoniin. Asclepius oli hiukan kade taitavalle oppilaalleen, joten helleeniukkoylijumala Zeus sai panna riidan poikki muuttamalla Paeon-paran kauniiksi pioniksi. Excuse moi mutta eiköhän sitä Asklepiusta olisi voinut muuttaa vaikka kaktukseksi?! Sinänsä, mikäs on pionina ollessa, muhevassa vuosisadan vaihteen mummonpuutarhan mullassa, ilahduttamassa kesäpäivistä nauttivia neitokaisia!
Kuva: L'Occitane.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Gorilloja ja huulirasvaa!


Muistatteko tositapahtumiin perustuvan elokuvan ”Sumuisten vuorten gorillat”? Elokuva julkaistiin vuonna 1988, ja sen myötä tuli suurelle maailmalle tunnetuksi Dian Fosseyn tarina ja hänen tutkimuksensa Keski-Afrikan vuorigorillojen parissa. Pitkälti Dian Fosseyn ansiosta Keski-Afrikan vuorigorillat säästyivät sukupuuttoon kuolemiselta. Dian Fossey Gorilla Fund International on perustettu gorillojen ja heidän asuinalueidensa suojelemiseksi Afrikassa. 


Hulagirlseistä tämä toinen, joka ei ole vielä sanaista arkkuaan aukaissut, kertoo nyt vuorostansa mietteitään viimeisimmästä kosmetiikkaostoksestaan, joka liittyy Dian Fosseyn kiehtovaan (vaikkakin traagiseen) tarinaan ja gorilloihin. Huulirasvabrändi nimeltään Fruit Gorilla and Friends tekee nimittäin yhteistyötä Dian Fossey Gorilla Fundin kanssa siten, että jokaista tuhatta valmistettua huulirasvaa kohden valmistaja adoptoi yhden gorillan. Tämän huulirasvan valmistajana toimii ruotsalainen kosmetiikkayritys Recipe for men AB.



Fruit Gorilla and Friends on ekosertifioitu. Ostin kyseistä huulirasvaa Kicksistä, ja siellä sitä oli saatavilla kuutena eri makuna; Coco Safari, Sex on the Peach, Banana Said Knock You, Rasberry Night Fever, Appli Ever After ja Orange Kiss. Valitsin itselleni banaaninmakuisen yksilön. Tykkään ostamastani tuotteesta sen ihanan luonnollisen tuoksunsa (ja makunsa) sekä kevyen koostumuksensa vuoksi. Tästä huulirasvasta huomaa heti, ettei mukaan ole tungettu mitään keinotekoista. Tuote on oikeastaan aivan täydellinen omaan naamaani, koska se on juuri sopivan kevyt. Itselläni on sen verran rasvainen ja kiiltävyyteen taipuvainen iho, että ripauskin paksua huulirasvaa antaa koko kasvoilleni inhottavan rasvaisen ja tunkkaisen tunteen, vaikka en todellakaan levitä huulirasvaa muualle kuin huulilleni! Oikeastaan ihan kaikki aikaisemmin kokeilemani huulirasvat ovat olleet aivan liian rasvaisia, joten tästä tuotteesta tuli itselleni huulirasvojen ykkönen. Sellainen tuote, jota tulen jatkossakin ostamaan. Samalla tulee myös auttaneeksi noita mainioita otuksia, gorilloja!



Lähteet:

Gorillojen kuvat:

Acorelle: Verveine Agrumes eli Citrus Verbena


Tutustuimme noin vajaa vuosi sitten Pro Luonnon Kosmetiikkamessuilla Acorellen hajuvesiin.
Hulagirlseista toinen kertoo tässä arvostelussa omia mietteitään Acorellen Citrus Verbena-parfyymistä, ja eiköhän hulatytöistä toinenkin kohta avaa sanaisen arkkunsa Acorellen suhteen! ;)

Ensiksi hiukan informaatiota itse yrityksestä ja ideasta näiden luonnonmukaisempien tuoksujen takana.

Acorelle on Ranskassa vuonna 2005 perustettu, aromaterapeuttisia, pitkälti orgaanisia ja herkän ja puhtaan tuoksuisia hajuvesia valmistava yritys. Hajuvesien mainostetaan olevan herkkänenäisillekin sopivia ja terapeuttisia; esimerkiksi Citrus Verbenalla sanotaan olevan rauhoittava ja lievittävä vaikutus kantajansa mieleen. Acorelle on eräs ensimmäisistä Ecocert-sertifioinnin ansainneista olfaktorisia nautintoja tarjoavista hajuvesisarjoista. 100 % raaka-aineista on luonnollisia ja jopa reippaat 90 prosenttia raaka-aineista saadaan luomuviljelmiltä. Citrus Verbenan lisäksi Acorelle tarjoaa kahdeksan muuta parabeenitonta parfyymiä ja neljä eau fraiche-tuoksua, joten tuoksuvahvuuksia on erilaisia. Tuoksujen pohjana toimii synteettisen alkoholin sijaan luomuviljelty vehnäalkoholi, siivittäjänä luomuruiskaunokin kukkaisvesi. Loppu onkin luonnon eteeristen öljyjen sekä parfyymiyhdisteiden tuoksusinfoniaa.

Ensivaikutelma Citrus Verbenasta on ihana. Kertakaikkisen ihana. Nenäni aistii vanhanajan sitruunapastillin, vastaleikatun ruohikon, sitrusteen, auringossa kuivuneen pyykin ja sen alta huokuvan seetrin pehmeyden. Todella tyynnyttävä tuoksuelämys, jonka latvatuoksussa on kimppu bergamottia ja sitrushedelmiä, sydäntuoksussa kujeilevat neroli, pomeranssi ja jasmiini sekä ruohon raikkaus, juurituoksuna sykkii seetri.

Ekotuoksuja yleisesti vaivaava haihtuvuus onkin tämän tuoksun ainoa mutta monen mielestä melko merkittävä miinus. Itsekin pidin ensin tuoksun häipyvyyttä dramaattisena kriisinhallintajoukkoja vaativana tuoksutapaturma mutta näin myöhemmin asiaan totuttuani en ole asiasta enää niin varma. Toki se on miinus mutta kuinka pitkä miinus se lopulta onkaan? Suihkittuani tuoksua aamusella tunnen sen noin tunnin ihollani, jonka jälkeen se vähitellen häipyy hipiältä. Verratessa normihajuveteen tämän kesto iholla on mielestäni noin kolme, neljä tuntia lyhyempi.

Olen kuitenkin valmis antamaan anteeksi osan tuoksun lyhytikäisyydestä, sillä sen ensituoksu on niin puhdas, herkkä ja keijukaismaisen eteerinen. Olisi kuitenkin mahtavaa, jos tuoksuun saataisiin vaikka tunti tai pari enemmän kestoa, jotta sen sydän- ja juurituoksu ehtisi kehittyä iholla kunnolla. Muuten en pidä suurensuurena ongelmana sitä, että kantaa hajuvettä laukussaan ja lisäilee tuoksua kerran, pari päivän mittaan. Henkilökohtaisesti koen sen suurempana säälinä, ettei näin kaunis tuoksu ehdi kehittyä iholla syvemmäksi tuttavuudeksi. Olisi mielenkiintoista kokeilla, josko sarjan vaniljaisemmat tai ruusuisemmat tuoksut pysyvät iholla verbenaa kauemmin, yleensähän sitrustuoksut eivät ole niitä kaikkein viipyilevimpiä. (Jollei puhe ole todellisesta tappaa-talossa-ja-puutarhassa eau de h'yttysmyrccy-colognesta...)

Hajuvesipullo (50ml) itsessään viehättää silmiäni. Se on eleetön, klassinen ja sopii tuoksun henkeen hyvin. Acorelleä maahantuo Ekovista, sivuilta löydät lisätietoa niin tuoksuista kuin niiden jälleenmyyjistä. Luonnokosmetiikkamessuilla ostamani hajuvesi maksoi silloin tutustumistarjouksena vain noin 15-20 euroa, yleensä putelista saa pulittaa noin 35 euroa.

Lyhyesti: Kauniin raikas sitruunakimppu, josta saa nauttia harmillisen lyhyen ajan. Se hetki on kuitenkin ehdottomasti tutustumisen arvoinen! Sopiva tuoksu elävöittämään työpäivää, jolloin ei voi uida raskaassa, viipyilevässä parfyymissä. Uskoisin tämän olevan oiva työhaastattelutuoksu!

Kuvat: Ekovistan kuvapankki.






maanantai 3. lokakuuta 2011

Tervetuloa blogiimme!


Tervehdys, kaikki kosmetiikkakeisarinnat!

Olemme kaksi plusmiinus-kolmekymppistä naisenalkua, joita yhdistää kahvin ja kissojen lisäksi rakkaus kosmetiikkaan. Pidämme molemmat myös True Bloodista, kummitustarinoista, vintagevaatteista ja kaikesta, mikä liittyy Havajiin.

Sanottakoon heti alkuun, että emme pyri olemaan hardcoreluomujakosmisbloggaajia. Jokaisessa esittelemässämme tuotteessa ei tule olemaan Ecocert-merkintää, emmekä osta vain hyperuskottavia, biodynaamisesti viljeltyjen luumutomaattien ensimmäisistä kevätmehuista puristettuja nepalilaisia shampookakkusia. Peilikaapeissamme on livenä kaikkea Laverasta Estee Lauderiin ja Lushista Lumeneen, mutta pyrimme aina ostoksilla ollessamme tekemään edes jollain tavalla eettisesti kestäviä ratkaisuja.

Olemme huomanneet, että yhä useammin hiiviskelemme yhteisillä ja omilla saippuasankaritar-reissuillamme luomukosmetiikkahyllyjä kohti. Tuoksuttelemme autuaasti Acorellejä ja nuuhkimme hauschkasti Doctor Hauschkoja ja tutustumme käsintehtyihin luomusaippuoihin. Luonnonkosmetiikkatarjonta on viime vuosina kasvanut ja nykyisin niiden pakkauksetkin voivat tarjota esteettisiä elämyksiä inhon väristysten sijaan. Sisältö kun usein on oikein laadukasta!

Toivomme Sinun viihtyvän kanssamme kun sukellamme yhdessä luonnonläheisempään kosmetiikkaviidakkoon!